Kotiutumista

Yllättävän "hankalaa" tässä normaalin arjen keskellä päivitellä tätä blogia, meinaa aina unohtua tai sitten molemmat on jo liian väsyneitä kirjottaakseen mitään fiksua :D Bangkokissa/muualla siellä päin tän blogin päivitys tapahtui ihan huomaamatta ja vaivattomasti, mut siellähän meil ei oikein muuta ollutkaan kuin sitä kuuluisaa vapaa-aikaa :) Ja onko nyt sitten ollut vaikeeta tottua arkeen ja 5-päiväseen työviikkoon ton "lomailun" jäljiltä, niin kyllä, kyllä ja kyllä! Ehkä tähän ehtii jossain välissä kesää tottumaan, mutta nyt taas tääkin viikonloppu on mennyt jossain kahdessa sekunnissa ja taas huomenna pitäis herätä klo 4.45 valmistautumaan työpäivään. Todella hankalaa opetella menemään ajoissa nukkumaan, kun Bangkokissa meiän nukkumaanmeno venyi usein yhden ja kahden välille yöllä, vaikka siis oltais oltu ihan vaan kotonakin. Ja meille ei jäänyt tuliaisiks mitään aikaero"rasitusta"/hyötyä, eli ainoastaan ekana iltana Suomessa alkoi väsyttämään siinä kymmenen aikoihin. Aikaerohan Suomen ja Thaimaan välillä on tosiaan vaivaiset 4 tuntia tällein kesäaikaan.

Juu niin tästä muutosta sitten pikkasen. Eli meidän piti saada kämppä ihan muuttovalmiina silloin keskiviikkona 1.6, MUTTA asiahan ei ollut aivan näin yksinkertainen. Eka yö nukuttiin täällä kämpässä tosiaan vasta 7.6 ja 8.6 välisenä yönä. Ensinnäkin tää kämppä oli jopa Eetun standardeilla (Eetun ihan itsensä keksimä "termi") todella saastainen ja eihän tänne voinut laittaa tavaran tavaraa mihinkään hyllyyn tai kaappiin, ennen kun niitä ois jynssännyt puhtaaks pienen elämän. Vessanpytty varsinkin oli jo todellinen mestariteos, vaatii oikeesti todella paljon sisua ja taitoa välttää siivousta, jos onnistuu saamaan siihen noin pinttyneen lian. Ei todellakaan käynyt edes mielessä, että tollainen sotku vois olla mahdollista. Mutta näinhän se vain oli! Ja sitten tän kämpän saastasuuden lisäks toinen vaatimaton ongelma oli sähköjen puuttuminen :D Okei, tässä oli vähän omaa mokaa myös mukana, kun oltain voitu tehä se soppari sähköyhtiön kanssa jo aikoja sitten. Mut normistihan sähköt ei katkee (näin oon ainakin ite ymmärtäny + muut on vahvistaneet tätä asiaa), kun edellinen asukas muuttaa pois, vaan ne jatkuu ja uus asukas saa solmia vaikka vähän myöhässäkin sähkösopparin. Tällä meiän kämpän edellisellä asukilla vaan oli ollut ilmeisesti hieman maksuongelmia ja sähköt oli sitten katkaistu sen vuoksi kokonaan. Whippii! Mentiin sit heti ke 1.6 tekeen nettiin se sähkösoppari ja toivottiin, et saatais viimestään perjantaina sähköt päälle, kun torstaihan oli sit viel tietty helatorstai millon mikään ei toimi. Eli näin mentiin taas pariks yöks Eetun äitille evakkoon :D

Perjantaina sitten ihmeteltiin kun ei sähköt näköjään vieläkään olleet päällä ja soiteltiin sähköyhtiölle. Sieltä sitten kerrottiin, että ei me olla heidän järjestelmän mukaan mitään sopimusta ees tehty. Oltiin vähän ihmeissään, koska niiltä oli tullut jopa vahvistus kyseisestä sopparin teosta mun s-postiin heti keskiviikkona :D Mut eihän tääkään asia tosiaan voinut mennä ihan putkeen ja sähköyhtiöstä vaan todettiin, että näin käy toisinaan ja ne "tehdyt sopparit" jääkin vaan jonnekin järjestelmän syövereihin, eikä ikinä löydä sieltä tietään eteenpäin. Eli tehtiin sitten asiakaspalvelun tädin kanssa soppari siinä puhelimessa ja saatiin kuulla saavamme sähköt päälle vasta tiistaina. No mikäs siinä sitten enää tossa vaiheessa, kun mikään ei muutenkaan ollut mennyt niin kuin piti :D Eli Eetun äiti ja Eetun vanha huone sai meistä taas seuraa tiistaihin asti! Nyt on ollut Suomessa niin hyvät kelit + valoisaa, et oltais vähän voitu muuten majoittua täälläkin ilman lämmitystä ja lamppuja, mut kun toi ruokapuoli ois muodostunu vähä ongelmaks ilman jääkaappia, mikroa, uunia jne. :)

Eli kaiken kaikkiaan tää meidän muutto on vienyt todella paljon aikaa, kun päästiin vasta tiistaina oikeesti muuttamaan tänne ja vieläkin on tavaroita siellä sun täällä. Se "kodittomana" olo vei myös vähän normaalia enemmän voimia ja sen takia tää blogikikin on vähän jämähtänyt paikoilleen. Lisäks nää aamuherätykset vaatii vähän tottumista viel :D Mut tästä kämpästä muuten viel sen verran, et tää taitaa kyl sittenkin olla vähän liian pieni meille (39neliöö). Meiän vanhat tavarat ei meinaa millään mahtuu tänne ja ollaankin luopumassa nyt ilmeisesti sekä sohvasta että vuodesohvasta ja varmaan yhdestä pöydästäkin. Mut siis sohvan tilalle ostetaan kyl uus vähän fiksumman mallinen :D Se oli kuulemma lähes tulkoon pakkohankinta, kun ei kerran saada mahdutettua edes infrapunasaunaa tänne ;) Ja mites sitten nää säilytystilat, joita ei juurikaan ole tarpeeksi? Siis meille on molemmille vaan yhdet kaksioviset vaatekaapit... Ja edes Eetun vähäiset vaatteet ei meinaa mahtua sen omaan vaatekaappiin, joten kuvitelkaas vaan mun vanhat vaatteet + sata kiloo uusia vaatteita tuolta reissusta :D Ei ole helppoa tää nyt lainkaan. Ja mihis sitten laitan vielä kaikki kengät, korut ynnä muut härpäkkeet? Käytiin onneks poistamas Ikeasta yks halpa kaappikokonaisuus lisää, joten ehkä mä saan sieltä vielä pienen tilan mun elintärkeille tarvikkeille. Meidän ns. verkkokellari on onneks sentään tosi iso, että voidaan sinne sitten laittaa kaikki kamat, jotka ei mahu sisälle! Joo'oh, eli siinä on ihan oikeesti tilaa noin 1m*1m*1m, niin yritäpä sinne sit joku vanha huonekalu tunkea. Saatiin sinne mahdutettua just ja just meiän reissun mukanaa tuomat monet matkalaukut täynnä tavaroita, joille ei vaan oo mitään jakoo löytyä kaappitilaa täältä.

Ehkä me saadaan jossain välissä saadaan nää kaikki lattialla pyöriskelevät tavarat sijoitettua jonnekin minnelie ja voidaan kutsua ensimmäisiä rohkeita käymään täällä :D Täällä saattaa olla vähän nihkeetä pitää mitään hillittömän kokosia tupareita, mut kaikki ketä kiinnostaa, niin saa tulla ihan käymään lähes millon tahansa. Tietty siis sen jälkeen vasta, kun ollaan saatu tää niin viimisen päälle ku pystytään (eli ei mitään korkeita odotuksia kannata laittaa peliin). Niin juu ja onhan meillä sentään noin kymmenen neliön parveke! ... Jaettuna naapureiden kanssa :) Ketä on oikeesti keksiny sellasen idean? Jakaa nyt parveke, ja itseasiassa muuten eteinenkin, jonkun random-naapurin kanssa :D Tullaan siis tosissaan samasta eteisestä naapurin pariskunnan kanssa sisään ja siitä sitten jakautuu meidän huoneistoihin omat ovet, vähän kun soluasunnossa konsanaan! Eli periaatteessa meillä ei oo ees eteistä tällä hetkellä. Ei siinä oikein mahu, eikä ees viitti, säilyttää mitään kenkiä tai takkeja. On meillä tietty sit meidän oma yksityinenkin parveke, noin puol neliötä :) Sinne voi sitten laittaa vaikka vähän pyykkejä kuivuun, kun saadaan viimein pestyä. Jep, eli tänään piti pestä pyykkiä (ja tehdä tortillaa), mut sitten kun oltiin kävelty (yli 3 kilsaa per suunta!!) Karakallion Lidliin, niin huomattiin tänään olevan helluntai ja kaikki kaupat kiinni! Eli ei saatu tortillaa, eikä pyykinpesuainetta :D Äh. Huomenna sitten.

Eiköhän tässä ollut jo riittämiin tarinaa meidän hyvin menneestä muutosta, vaikka periaatteessa siitä sais kirjotettua vaikka kirjankin. Saatiin muutenkin vähän arjesta kiinni tällä viikolla, kun Eetulla oli ekat koristreenit ja mulla agitreenit. Molemmilla ne meni yhtä hyvin, kun vois kuvitella tollasen tauon jälkeen :D  Mut eiköhän tässä pikkuhiljaa ala taas näkymään kehitystä. Sellasta vielä, kun monet on kyselleet ja olleet kiinnostuneita, että miten kestettiin toisiamme täysin 24/7 toi vaihtoaika ja ollaanko vielä senkin jälkeen väleissä keskenämme, niin voidaan ihan rehellisesti sanoa että kyllä. Päinvastoin toi varmaan teki omalla tavallaan ihan hyvääkin nähdä, ettei meillä sit mee hermot toisiimme mitä erilaisimmissa tlanteissa mitä tuolla tuli vastaan :D Ja olihan toi kuitenkin vähän erilaista arkea muutenkin.

Suomeen on ollut nyt aika helppo sopeutua alkukankeuden jälkeen, kun nää säät on hemmotellu kesäkuuks ihan yllättävän hyvin. Saas nähä kun taas alkaa ne pakkaset kiristyä tossa heti kun mennään juhannusta (mitä ketään tekee sillon, ideoita?) kohden, niin kuinkas meitin sitten käy. Ja ainoo asia mikä vieläkin meinaa unohtua, on se muovipussin ostaminen + ostosten pakkaaminen kaupassa :D Etenkin se muovipussi on ihan mahdotonta muistaa laittaa siihen ostosten yhteyteen. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. Vaatekootkin on täällä Suomessa vähä enemmän mairittelevia, kuin Thaimaassa. Sain juuri söpön työpaidan kokoa M, joka muistuttaa lähinnä telttaa mun päällä. Vertauksena ostin Thaimaasta viimetöikseni hupparin kokoa XL, joka hädin tuskin mahtuu mulle... Maassa maan tavalla.