Phnom Penhissa

Nyt ollaan siis Phnom Penhissa, Kambodzan paakaupungissa. Tallakertaa paivitys tapahtuu guesthousen tietokoneelta, joten tekstista puuttuu 'a''a'kk'o'set :). Ollaan taalla nyt siis ekaa kokonaista paivaa. Eilen saavuttiin tanne silla hidasvene+hidasvene+bussi -yhdistelmalla. Yllattaen, vaikka hotellimme lupasikin, niin slowboatilla ei paassyt katolle ja se oli kokonaan katettu. Eli auringossaolo jai vahan vahemmalle. Niinkuin aiemmin sanottiin, niin Vietnamilaiset kusettavat kylla ihan surutta ja haikailemattomasti, jos heilla on penniakaan asiassa kiinni.

Kuitenkin ensimmaiset 2,5 tuntia slowboatilla Vietnamin puolella olivat todella antoisia. Paastiin kahdestaan veneen takaosaan, pienen valimatkan paahan muista matkustajista ja koska aurinko oli aamulla viela sen verran matalalla, niin vahan saatiin aurinkoakin :). Maisemat olivat todella upeat ja oli jotenkin kasittamatonta nahda, etta miten erilailla ihmiset elavatkaan, verrattuna mihin ollaan totuttu. Vietnamin rajaosuudessa kestikin sitten tunti ylimaaraista, ei siksi etta rajamuodollisuuksissa olisi kestanyt kun ei jouduttu edes kaymaan itse leimaamassa passeja, vaan siksi etta vene Kambodzan puolelta oli tunnin myohassa. Vietnamin raja-asema oli muutenkin mielenkiintoinen, se oli joen paalla kelluva talo ja siina oli yhteydessa myos ravintola meille turisteille :). Leimaukset hoiti siis meidan venekuski, joka samalla hommasi meille Kambodzan viisumin, joka maksoi 20$, seka 1$ leimaveron tms. ja 1$ vaivanpalkan kuskille.

Sitten kun paastiin veneeseen Kambodzan puolella, niin tajuttiin etta miksi saatiin olla menomatka niin rauhassa veneen takaosassa, ainoalla aurinkopaikalla. Vene oli puuvene, jossa oli puupenkkirivi molemmin puolin laivan kylkia pitkin. Meidan kanssamatkustajat rynnivat heti ensimmaiseksi sille puolelle, jolla hienoimmat maisemat olivat suurimmanosan ajasta seka aurinko paistoi koko matkan ajan. Ajettiin siis Kambodzan veneosuus levealla joella koko ajan ihan rannan tuntumassa, jolloin toiselle rannalle ei millaan pystynyt nakemaan. Vietnamin puoli ajettiin siis kapeissa joensuistoissa, joten maisemia nahtiin molemmin puolin. Noh, ihan kun se ei olisi riittanyt, etta eraat valtasivat sen paremman puolen veneesta, mutta kun joka ainut sen puolen matkustaja paatti laittaa verhot kiinni veneesta, ettei vaan aurinko paase osumaan tai vahingossakaan satu nakemaan jotain maisemaa. Siis voi herranjumala! Mietittiin koko matka todella akaisina, etta miksi ihmeessa he edes tulivat talle matkalle istumaan pimeessa veneessa?! Bussilla olisi esim. paassyt yli puolet nopeemmin. Muutaman kerran matkan aikana kun vene ajoi silleen, etta ranta oli meidan puolella, niin kovasti olivat kylla kuvaamassa ja hammastelemassa meidan niskoissa maisemia! Teki mieli ehdottaa heille seuraavalle reissulle mukavaa paivan matkaa metrossa. Ei tarvitse edes matkustaa ulkomaille, metroon ei paljon myoskaan aurinko paista eika maisematkaan kauheasti jarisyta. Jokaisesta lansimaasta myos varmaan jonkinnakoinen metro loytyy ja varmaan saa paivalipunkin tolla 10$ hinnalla, etta voi sitten ajella tunneleissa koko paivan ihan sydamen kyllyydesta!

Vene myohastyi viela toisen tunnin matkalla kohti Phnom Penhia, joten paastiin tanne perille vasta 18 aikaan eli juuri kun aurinko oli laskemassa. Jouduttiin siis etsimaan majoitus pimeassa, joka ei ole niin kauhean kivaa. Ensimmainen kokeilemamme paikka oli taynna, muutama majoitus oli selkeasti liian hintava, joten lopulta paadyttiin vahan kalliimpaan majoitukseen koska ei vaan jaksettu enaa etsia majoitusta. Otettiin vahan ylihinnoiteltu huone 15$, joka sisalsi aamupalan (hedelmasalaatti jugurtin kanssa), oman vessan, tuulettimen, telkkarin ja jaakaapin. Alakerrassa piti olla nettiyhteys, joka oli yksi tarkeimmista kriteereista, etta otimme huoneen. Kun sitten mentiin kayttamaan nettia, niin tama samainen herra joka huoneen meille myi, sanoi etta valitettavasti nettia ei tanaan ole, kun vaihdamme palveluntarjoajaa. Samassa paatettiin, etta seuraavalle paivalle vaihtuu majapaikka. Illalla kaytiin viela SuomiBaarissa, joka sattumoisin loydettiin, kun se oli ihan meidan majoituksen vieressa. Juteltiin oluen verran omistaja Timon kanssa ja saatiin hyvia vinkkeja Phnom Penhista. Kaykaa ihmeessa pyorahtamassa siella, jos tanne satutte!

Tanaan aamulla marssittiin edellisiltana taynna olleeseen guesthouseen ja otettiin sielta ainoa vapaana oleva huone kahdeksi yoksi. Heilla ei ollut huonetta vain tuulettimella vapaana, joten jouduttiin ottamaan huone ilmastoinnilla. Huoneet ja yleisesti koko guesthouse on paljon viihtyisampi, kuin edellisyona. Nyt maksetaan siis huoneesta 13$/yo ja siihen sisaltyy ilmastointi, telkkari, jaakaappi ja oma vessa. Kun saatiin tavarat purettua, niin mentiin vuokraamaan tuktuk meidan turistikierokselle. Suomibaarin omistajalta saatiin vinkki, etta tuktuk pitaisi irrota 8$ kuudeksi tunniksi. Hirvean tinkaussirkuksen jalkeen sovittiin lopulta hinnaksi 10$ kolmeen paanahtavyyteen kuljettamisesta. Ensiksi kaytiin Killing Fieldseilla, jossa Khmer Rouge (v. 1975 valtaan noussut vastarintaliike) tappoi raa'asti tuhansia Kambodzalaisia. Tan jalkeen mentiin Russian marketille, joka oli meille todella positiivinen yllatys. Hinnat olivat halpoja seka toisinaan jopa kirjoitettu valmiiksi tuotteisiin, eli tinkaamista ei tarvinnut harrastaa. Taman lisaksi myyjat eivat tyrkyttaneet ja valilla oli jopa vaikea saada palvelua. Mukaan tarttui Suville yksi leopardimekko (10$) ja Eetulle uusi reppu (12$).

Russian marketilta lahdettiin Tuol Sleng museoon, eli toiselta nimeltaan S-21. Tama oli Khmer Rougen uhrien vankileiri. Molemmat seka Killing Fields, etta S-21 tuntuivat aika karmaisevilta. Killing Fieldseilla oli mm. tuhansia uhrien paakalloja. Tuol Slengista lahdettiin Central Marketiin, joka olikin jo vahan enemman tyrkyttava paikka, mutta ei kuitenkaan mitaan verrattuna niihin Saigonin markkinoihin, jossa kaytiin. Arvatkaapa mita ostettiin? No tietenkin leopardimekko Suville :D! Mekko tarttui 9$:lla. Tan lisaks ostettiin Suville hajuvesi 5$:lla. Myyja tarjos eka 22$, joka me kuitattiin sanomalla 5$, ei yhtaan enempaa. Kun myyja ei nayttanyt yhtaan halukkaalta myyda hajuvetta siihen hintaan, niin lahdettiin kavelemaan pois. Siita lahti myyja juoksemaan meidan peraan huutaen samalla kaikki numerot englanniksi takaperin 20$:sta aina 5$:iin :D. Ei sitten enaa kehdattu kieltaytya ja ostettiin se hajuvesi...

Asken, eli paikallista aikaa illalla, kaytiin kavelemassa joenrantaa pitkin. Joenrannassa on pitka rantabulevardi, joka on erittain viihtyisan oloista aluetta. Bulevardilla on myos varmaan jokaisen maailman maan liput, joten kaveltiin se paasta paahan ja koitettiin muistella, etta mikakohan maa olikaan kyseessa. Auringon laskettua mentiin rannalle syomaan ja juotiin samalla kylkeen muutamat oluet. Tuoppi kaljaa maksoi 0,5$ :D.

Huominen vietetaan siis viela taalla. Paanahtavyydet on jo nahty, joten huominen vietetaan enemman vaan hengaillen. Varattiin asken bussiliput ylihuomiselle Siem Reapiin 5$:lla per nuppi. Turistibussi olisi maksanut 9$, mutta paadyttiin sniiduilemaan ja otettiin paikallisbussi :D. Asiakaskerailyn maailmanennatys on taas valmiina rikottavaksi! Siam Reapissa ollaan vaan varmaan 2 yota. Siella mennaan siis katsomaan Angkor Watia ja muita lahialueen temppeleita. Pitka-aikainen haave temppeleiden nakemisesta toteutuu siis vihdoin! Niille joille Angkor Wat ei sano mitaan, niin googlatkaa kuva ja todennakoisesti tiedatte paikan!