Saigonissa

Jii! Nyt ollaan täällä Ho Ch Minh Cityssä eli Saigonissa pyöritty aamuvarhaisesta asti. Luvassa nopsa tilannepäivitys kännykäsllä kirjoitettuna hotellin wlan yhteydellä! Eli tälläkertaa ei ole kuvia luvassa (laitetaan ne kun tullaan takaisin Bangkokiin), mutta kijrotushäröjä varmaan sitäkin enemmän!

Tänään oli siis herätys 4.40 erittäin huonosti nukutun yö jälkeen ja klo 5 hypättiin kämpiltä taksiin, joka oli tähän mennessä ylivoimaisesti hulluin kuski. Matka taittui motaria pitkin todella reippaasti :D Meidän kämpän vartija oli hoitanut taksin aamuksi odottamaan ja neuvotellut meille hyvän hinnan, eli 400 bahtia sisältäen tietullit!

Saavuttiin tänne 9.15 aamulla ja päästiin kaikista lentokenttähässäköistä ennätysajassa läpi. Aikaa meni koneesta poistumisesta siihen, että oltiin istuskelemassa bussissa kohti keskustaa n. 20min! Pikkusen oli ongelmia passintarkastuksessa, koska meillä ei ollut viisumia eikä paluulippua. Päästivät meidät kuitenkin läpi kun tarpeeksi jankattiin, että ollaan n. viikon päästä menossa,maateitse Phnom Penhiin, Kambodzaan.

Bussimatka keskustaan oli vajaa 10 km ja maksoi 4000 dongia, eli n. 15 senttiä (1 € = n. 29 000 dongia). Ollaan muuten vähän maistettu miljonäärin elämääkin, kun nostettiin automaatista 2,5 miljoonaa (vajaat 100€) ;D! Tavoistamme poiketen oltiin katsottu valmiiksi siis bussilinja ja alue, jossa on paljon majoituksia. Karttaa meillä ei kuitenkaan sentään ollut, joten hetki jouduttiin pyörimään, ennenkuin majoitusalue löydettin :D

Pröystäiltiin majoituksen kanssa ja otettiin huone oikein hotellista 15$ hinnalla (täällä siis käytössä pienemmissä maksuissa Vietnamin dongit ja isommissa jenkki dollarit. Huoneessa on ilmastointi, parveke ja oma vessa! Haluttiin kuitenkin hyvät unet, kun seuraavana yönä ne todennäköisesti jäävät lyhyemmiksi taas.

Tehtiin sitten oikea pikakierros Saigonin tärkeimpien nähtävyyksien luona. Ensin mentiin Ben Thanh markettion, jossa kävi ilmi, että,paikalliset on tähänastisten kokemuksiemme perusteella maailman kovimpia vääntämään hinnasta :D Suville tarttui kouraan kaksi paitaa, joiden lähtöhinta oli yht. 80$, koska olivat made in USA (aivan varmasti joo!). Joka kerta kun uhattiin lähteä, niin hinta putosi 1-5$ päätyen lopulta 25$. 60$ kohdalla menivät kuulemma jo myyjän katteet (varmasti myy tavaraa 35$ persnettoon :)! Sieltä mentiin Reunification Palacelle, jossa virallisesti Vietnamin sota loppui. Oli erittäin mielenkiintoinen paikka, sisäänpääsy oli 30 000dongia. Sieltä jatkettiin War Remnants museoon, joka oli aika surullinen, mutta silmiäavaava kokemus. Erityisesti Agent Orange (jenkkien kemikaalipommioperaatio) ja siitä aiheutuneet seuraukset pistivät miettimään. Todella monet Vietnamilaiset kärsivät edelleen sen seurauksista...

Tämön jälkeen oltiin jo todella puhku, koska matkat taitettiin kävellen (välimatkat ovat kuitenkin tosi lyhyet) ja takana oli pitkä päivä. Pyörittiin kuitenkin vielä reilu tunti keskustassa ja käytiin pyörähtämässä Mekongin rannalla. Kävely on täällä yleisesti helpompaa kuin Bangkokissa, koska jalkakäytävät on tosi leveitä ja pieniä puistoja on paljon. Kadunylitykset ovat kuitenkin asia erikseen, sillä täällä on jatkuva mopovirta jokasuunnasta ja liikennesääntöjä ei ainakaan kauheasti kunnioiteta (jos niitä edes on :D)! Jotenkin ne kuitenkin aina onnistuu, helpoiten sillon kun peesaa paikallisten vanavedessä!

Aamulla pienen kilpailutuksen jälkeen otettiin myös pari pakettimatkaa huomiselle ja maksettiin vähän enemmän kuin jos oltaisiin itse ne hommattu. Laiskuus kuitenkin vei voiton! Eli huomenna aamulla mennään Cu Chi -tunneleille, jossa Vietnamilaiset sotilaat "majailivat" sota-aikana. Retki maksoi 8$ per henki (normisisäänpääsy on kuulemma 4$) sisältäen kuljetukset hotellilta noudettuna sekä opastuksen paikanpäällä. Illalla lähdetäänkin jo pois täältä yöbussilla kohti Phu Quocin saarta, jossa on tarkoitus viettää ainakin 3 yötä. Bussi+lautta yhdistelmä maksoi 28$ per hlö. Itse hommattuna matka olisi maksanut jotain 17$. Oltiin kuitenkin ihan tyytyväisiä, koska lautta on ollut tosi täynnä viimeaikoina ja matkatoimiston edustaja joutui soittamaan, että mahdutaanko ylipäätänsä laivaan. Eli nyt päästään varmasti, eikä tule lauttasatamassa sitten ikäviä ylläreitä.

Nyt pitää kyllä lopettaa, kun teksti venähti ihan liian pitkäksi kännykällä kirjoitetuksi. Peukalo huutaa hoosiannaa kun on hakannut varmaan tunnin tätä puhelimen näyttöä :D!